Gujo – nammineq kajumissutsimik suleqataasut sinniisuat

gujo-770

66nik ukiulik Gudmundur Kristinn Thorsteinsson, nammineq kajumissutsiminik ukiuni 30ni timersortartunut siuttuuvoq

All. John Jakobsen

Maannakkut Arctic Winter Gamesertoqarnissaa qanilliartortillugu, nammineq kajumissutsiminnik suleqataasunut siuttutut suliat annertusiartorput. Nammineq kajumissutsimik suleqataasarnermik ilisimasaqarluartoq tassaavoq Gudmundur Kristinn Thorsteinsson – ulluinnarni taaneqartartoq Gujo. Taanna Gujo kinaagami – atuaannariarit – akissutissarsissavat.

– 1949mi apriilip 13ianni Islandimi Reykjavikimi inunngorpunga. Nuliara tassaavoq Benedikte (Bendo) Thorsteinsson, 1970imi oktobarimi Københavnimi iluatsitsillunga naapinnikuusara. Sisamanik qitornaqarpugut, qulingiluanillu ernutaqarluta. 1971imi februaarimi siullerpaamik Kalaallit Nunaannut tikippunga, inersimasutullu inuunerma annersaa Kalaallit Nunaanniinnikuullunga – Islandiliallattaallunga.

– Nukappiaqqat amerlanerit assigalugit isikkamik arsaanneq soqutigisaraara, arsaateqataappiarnerli ajorlunga. Kingusinnerusukkut nalunneq timersuutiginerulerpara unammeqataakkajullunga. Islandimi vandpolomik pissartanngorniunermi pissartanngoqataanikuuvunga.

– 1980ikkunni Qaqortumiilluta nammineq kajumissutsinnik K-1933mi suleqataatillunga piaarinaatsoornikkut timersortarneq soqutigisarilerpara. Siulersuisuni suleqataaneq, immikkoortortaqarfimmi siulittaasuuneq kiisalu klubbimut aningaasanik katersuiniarneq allarpassuillu suliarisarlugit. Kingusinnerusukkut assammik isikkamillu arsaattartunut siuttuusalerpunga, naggataatigullu assammik arsaattartunut sungiusaasuulerlunga. Suliat tamakkua annertusiartorlutik GHFimi (Kalaallit Nunaanni Assammik Arsaattartut Kattuffiat) siulersuisuni ilaasortatut angutinullu nunanut allanut unammisartunut siuttutut suliaqartalernikuuvunga kiisalu 2001imi Frankrigimi VMertoqarnerani pissartanngorniuteqataanerit peqataaffigalugit.

Ukiorpassuarni aamma GSSimi sungiusaasuunikuuvunga.

– Nammineq kajumissutsinnik sulisarpunga, ukiorpassuarnilu taamatut sulinikuullunga. Timersortartut unammeqataajartorlutik Islandiliassagaangata ikiuuttarpunga. Taamatut ikiuuttarninninni suliassat annertuut uannut pissarsiaqarnaqisut suleqataaffigisarnikuuakka. 2002miit 2005ip tungaanut Islandimi najugaqarninni aamma Hafnafjørdurimi assammik arsaattartut klubbiata Meeqqanut Inuusuttunullu immikkoortortaqarfiani siulittaasuuvunga. Taanna Islandimi klubbit annersaasa ilagaat. Tassani sulineq ilikkagaqarnaqalunilu pissanganaqaaq.

Nammineq kajumissutsimik suleqataaneq ikinngutivinnik naapitaqarfiusarpoq
Gujo pisortatigut utoqqalinersiuteqalernikuunngilaq – nammineq oqaluttuarnera naapertorlugu. Nammineq kajumissutsimik sulineq ingerlatiinnassaaq – tamannalu pingaartinneqaqaaq.

– Timersortarneq uannut pingaaruteqaqaaq. Ukiunilu kingullerni 30ni Kalaallit Nunaanni nammineq kajumissutsinnik suleqataasarnera pissarsiaqarnarnikooqaaq – sulilumi pissarsiaqarnaqaluni. Misigisat nuannersut amerlaqaat, ikinngutigiuagassanillu naapitsiffiulluni. Nunatsinni meeqqat inuusuttullu atugaannik sapinngisannik pitsanngorsaaqataajuarusuppunga. Nammineq kajumissutsinnik timersornermut allanullu atatillugu meeqqanik sullisseqataavunga. Oqallinnernut aamma peqataajuarpunga – politikkikkullu pisunut malinnaajuarlunga.

– Isumaga naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni inuusuttut akornanni piginnaaneqartoqaqaaq, timersortarnermi angusaqarluarsinnaasunik. Ingammik inuusuttut anguniagaqarnissaminnut pitsaasunik atugassinneqarunik. Islandimi aammaluni Savalimmiuni, uagutsinnut assersuuttakkatta akornanni, qanoq ingerlasoqarsinnaaneranik assersuutissanik takusaqarnikuuvunga.

– Nunat taakkua marluk ersarissunik siunniussaqarput. Uagullu akulerussinnaanerput upperaara. Kikkulluunniit timersortarnerat aammalu pissartarnngorniuteqataasartut eqqarsaatigalugit. Illup iluani timersuutaasartut naammaginartunik atugassaqartinneqarput. Silamili isikkamik arsaattarnermut atatillugu sanaartortoqanngippat tamanna siuariartortikkuminaattuassaaq.

– Atuarfinni timersortitsisarneq tamatumani pingaaruteqaqaaq. Anguniagaqarluni aallussilluarnissaq timersortarnermik aallussilluarnikkut ilinniarneqarsinnaasoq uanga upperaara. Meeqqat atuarfianni tamanna aallartinneqareersinnaavoq. Kalaallit Nunaallu akulerussinnaalluarpoq. Oqartussalli timersornermut ersarissumik politikkeqarnissaat tamatumani pisariaqarpoq. Uanga isumaga naapertorlugu, timersortarneq timersortartuinnarmut iluaqutaanani aammali inuiaqatigiinnut iluaqutaasarpoq.

Paasissutissat

  • Ateq: Gudmundur Kristinn Thorsteinsson.
  • Atorfik: Suliffeqallattaavunga. Suliffissarsiorpunga. Namminerli kajumissutsinnik suleqataasarlunga.
  • Ingunngorpoq: 13. Apriili 1949, Islandimi Reykjavikimi.
  • Oqimaassuseq: Ukiup qanoq ilinera piniagassallu apeqqutaatillugit (nerisassat nutaat) oqimaassusera 106 kiilumiit 114 kiilu tikillugu.
  • Angissuseq: 189 cm.
  • Suut nerisannaaraagit? Hangikjøt (Islandimiut savaaraataat pujuugaq). Arferup neqaa aapaartoq, siatanik uanitsulerlugu kartoffelmosilerlugulu.
  • Nammineq nerisassiortarpit? Akuttulaartumik.
  • Immiaaqqat, imigassaq cigarettillu qanoq pissuseqarfigaagit? Ajunngitsumik.
  • Nipilersukkat suut nuannarineruvigit? Aviisimi inissaqartinnerusinnaavinga…
  • Atuakkanik aviisinillu atuartarpit imalunniit internettikkut nutaarsiassat isiginnaartarpigit? Tamaasa atortarpakka.
  • Filmeriartarpit – imaluunniit filmit TVkkut isiginnaartarpigit: Maani Nuummiinninni takorusutakka takusinnaasanngilakka. Toqqagassat ikimmata. Filmit TVkkut isiginnaartarpakka.
  • Assammioqarpit/katinnikuuit – kinalu? Benedikte (Bendo) Thorsteinssonilu ukiuni 44ni nuliariinnikuuvugut, sisamanillu qitornaqarluta.

herrelandsholdet-VM-2001-770

2001imi Frankrigimi VMertoqarneranit. Tunorlerni talerperliuvoq unammisartut siuttuat Gujo Thorsteinsson. Ass.: John Jakobsen

Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on Google+0Share on LinkedIn0Email this to someone